Tour de France 2016
12. etappi: Montpellier —> Mont Ventoux (Le châlet Reynard)
Päivä: Torstai 14.7.2016, Ranskan kansallispäivä
Lähtö: Montpellier
Maali: Mont Ventoux (maali siirretty Le châlet Reynardin kohdalle)
Pituus: (piti olla 184 km) lyhennettynä 178 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nyt mennään minulle tutuimmilla seuduilla Ranskassa, joten kisan kiinnostavuus kasvaa vielä huimemmille tasoille. Olen asunut lähtökaupungissa Montpellierissä yhden syksyn ja käynyt siellä muutenkin monesti. Kolme vuotta taas asuin niin, että Mont Ventoux näkyi kirkkaalla ilmalla kotini ikkunasta, Provencen jättiläinen siinsi siellä sadan kilometrin päässä.
Etappia edeltävä päivänä järjestäjät joutuivat valitettavasti lyhentämään reittiä. Maali on profiilikartassakin näkyvässä kohdassa Châlet Reynard, joka on korkeudella 1435 m. Liki viisisataa korkeusmetriä jää siis nousematta. Tämä on kova pettymys meille kaikille, joille myyttinen Mont Ventoux on kisan kohokohta.
Tuulen on ennustettu olevan etappin aikana noin 110 km/h, joten on ymmärrettävää, että kisaa on lyhennetty. Vuori on todellakin niin tuulinen, että me sen päälle yrittäneet harrastajatkin joudumme usein siirtämään yritystä toiseen päivään. Tuuli on myös arvaamaton, se voi puhaltaa todella kovaa niin talvella (jolloin muutenkaan maantiepyörällä ei huipulle ole asiaa) kuin keskikesälläkin. Muistan vain pari kertaa olleeni huipulla niin, että siellä ei ole tuullut yhtään. Usein tuuli on niin kova, että pää meinaa irrota. Aja siinä sitten vielä maantiepyörällä mäen viimeisten kilometrien yli yhdeksän prosentin keskijyrkkyistä mäkeä.
Etapin luonne muuttuu kovasti, kun viimeiset ja tuulisimmat ja muutenkin kovat kilometrit jäävät pois. Profiili piti olla tämä:
Nyt se näyttää tältä:
Kova nousu se on näinkin: yli yhdeksän kilometriä nousua, 899 nousumetriä. Mutta se paljas ja erikoislaatuisin osuus alkaa vasta juuri tuosta mihin nyt lopetetaan. Kisasta jää samalla pois ainakin 16–18 minuuttia armotonta kilvanajoa toisia, mäkeä ja tuulta vastaan. Tämä torso versio tuskin tulee jäämään historiankirjoihin, kuriositeettinä tietenkin. Kokonaiskilpailun miesten yhteenotosta tuskin tulee ihan niin timanttinen kuin olisi voinut, ainakaan lavasteen puolesta. Mutta vuori tuulineen on niin arvaamaton, että hyväksyttävä tämä on ja nautitaan tästäkin herkusta kaikin tavoin.
Kyseessä on kuitenkin Ranskan kansallispäivä, joten varmasti etappivoitto kiinnostaa ranskalaisia, mutta muut haluavat pilata heidän juhlansa. Luvassa on kova kisa, vaikka pasmat menivätkin sekasin.
Vive la France ! Vive le Tour ! Vive Mont Ventoux !
* * *
Katso laajempi esittely vuoresta ja sen historiasta:
Muista myös erinomainen kirja L’Équipe-lehden kustantama Tour de France – Le Ventoux: Sommet de la folie (2010) sekä vuoren esittely mainiossa kirjassa Daniel Friebe & Pete Goding: Pyöräilyn klassikkonousut (WSOY 2013, s. 100–105).
Lisäys: Vannoutuneiden Ventoux-fanien on syytä hankkia myös Bernard Mondonin Les grandes heures du Tour de France au Ventoux (Éditions Équinoxe 2003, laajennettu painos 2013) sekä Jeremy Whittlen Ventoux – Sacrifice and Suffering on the Giant of Provence (Simon & Schuster 2017).
Katso myös: