Tour de France 2016
17. etappi: Berne —> Finhaut-Émosson

Päivä: Keskiviikko 20.7.2016
Lähtö: Berne
Maali:  Finhaut-Emosson
Pituus: 184,5 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nousumetrejä: 3343 m

Toisen lepopäivän jälkeen on jäljellä vielä neljä vuorietappia (joista yksi on henkilökohtainen aika-ajo ylämäkeen) ja viimeisen päivän Pariisiin päättyvä etappi. Ensimmäinen kolmannen jakson etappi ajetaan kokonaan Sveitsin puolella, jossa matkaa taitetaan kolmen kantonin halki: Bern, Vaud ja Valais.

Nyt on vuorossa yksi niistä viidestä tämän vuoden mäkietapeista, jotka myös päättyvät vuoren huipulle. Nousumetrejä kertyy mukavat 3343 metriä, niistä suurin osa viimeisen kolmenkympin aikana. Kaksi kolmoskategorian nyppylää on etapin puolivälissä, sitten laskeudutaan UCI:n päämajan nurkille Aiglen kaupunkiin ja ajellaan kolmisenkymmentä kilometriä laakson pohjalla, kunnes saavutaan etapin päänäyttämölle.

• Km 72,5 • Côte de Saanenmöser • 6,6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 4,8 % • catégorie 3
• Km 105,0 • Col des Mosses • 6,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 4,4 % • catégorie 3
• Km 166,5 • Col de la Forclaz (1 527 m) • 13 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7,9 % – catégorie 1
• Km 184,5 • FINHAUT-EMOSSON (1 960 m) • 10,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 8,4 % – hors catégorie

Forclaz-nimisiä vuoria on Ranskassa ainakin neljä ja sitten ainakin tämä yksi Sveitsin puolella. Kahden päivän päästä 19:sta etapilla on luvassa kaksi Col de Forclaz -kukkulaa Ranskan puolella, mutta tämä Sveitsin puolelta löytyvä on kovin näistä kolmesta. 13 kilometriä keskijyrkkyydellä 7,9 %, joten tästä ykköskategorian noususta kertyy 1023 nousumetriä. Tien pinta on erinomainen ja mäki on säännöllinen profiililtaan.

Maalimäki Finhaut-Émosson on kolmanneksi jyrkin kaikista tämän suven HC-mäistä (tyngäksi jääneen Ventoux’n ja Joux-Planen jälkeen), joten jyrkkyyttä ja pituutta löytyy  riittävästi kaikille, jotka mielivät sijoitustaan parantaa kokonaiskilpailussa. Lepopäivänä moni varmasti on miettinyt, että nyt se kolmas ja ratkaiseva viikko alkaa, joten on aika tarttua tilaisuuteen ja pakko yrittää iskeä.

Finhaut-Émosson onkin sitten jo kapeampi ränni eikä ollenkaan niin tasainen nousuprosentiltaan. Kun Forclazin pystyy ajamaan tasaisella kaasulla, tässä joutuu koko ajan vaihtamaan rytmiä. Kokonaan mustia kilometrejä on kaikkiaan kuusi: viisi viimeistä kilometriä kieppuvat keskijyrkkyydeltään yhdeksän prosentin nurkilla, toiseksi viimeinen kilometri on jo kymmenen prosentia. Sitten viimeiset sadat metrit (n. 800 m) ovat jotain 12 %:n luokkaa, joten tämä tulee tekemään kipeää ja repimään aikaerojakin. Maalissa ollaankin jo 1960:n metrin korkeudessa.

Sveitsissä tiet ovat monesti paremmassa kunnossa kuin Ranskan puolella, joten rakeinen tienpintakaan ei ole hidaste. Väistämättä tästä etapista tulee mieleen vuoden 2009 Tour, jossa läheisessä Verbierin nousussa nähtiin kun Alberto Contador antoi Lance Armstrongin maistaa omaa lääkettään. »El Pistolero» katsoi taakseen »The Bossia», kuten Lance aikoinaan Jan Ullrichia, ja sitten Alberto teki todella rajun ja pitkän iskun, johon kukaan ei pystynyt vastaamaan. Contador voitti etapin, otti keltapaidan ja piti sen Pariisiin asti.

Contador kuritti Froomeakin täällä pari vuotta sitten Dauphiné-kisassa, joten harmi kun hän ei enää ole mukana. Nyt sitä ilotulitusta kaivataan muilta.

Tour de France 2016
16. etappi: Moirans-en-Montagne —> Berne

Päivä: Maanantai 18.7.2016
Lähtö: Moirans-en-Montagne
Maali: Berne
Pituus: 209 km
Etapin laji: Tasamaan etappi
Nousumetrejä: 838 m

Toisen jakson viimeinen etappi vie Tourin karavaanin Sveitsin pääkaupunkiin Berniin. Kuinka ollakaan, että Sveitsistä on löytynyt näinkin tasainen reitti. Vaikka matkataan yli 200 kilometriä, vertikaalisia nousumetrejä kertyy vaivaiset 838.

Tour on vieraillut Sveitsissä 21 kertaa. Ensimmäinen kerta oli jo vuoden 1913 editiossa, jolloin etappi päättyi Geneveen. Tämä on ensimmäinen visiitti Berniin.

Vaikka etappi näyttää helpolta, seuraavana odottava lepopäivä tekee siitä helposti hermostuneen, voidaanpa mennä jopa kaoottisen puolelle. Irtiottoon halajavia voi olla ryysikseksi asti.

Viimeinen kilometri on tasainen, mutta sitä ennen on pari nousua. Niistä ensimmäinen on mukulakiveä ja paikoitellen jopa 8–10 %. Toinen on hieman pidempi (noin 600 m) mutta loivempi. Loppu ei kuulemma ole helppo, vaan todella erikoinen, sanoo Fabian Cancellara, joka asustaa neljän kilometrin päässä maalista.

Cancellara tuntee siis nurkat kuin ajopaitansa taskut. Hän on hienon uransa aikana pitänyt keltapaitaa peräti 29 päivää ja voittanut seitsemän etappia, joista kuusi on ollut aika-ajoa. Onko nyt sen toisen maantie-etapin paikka – hänen viimeisellä Tourillaan? Missä kohtaa Spartacus iskee klassikkokisamaisen iskunsa? Voittaa hän huomenna tai ei, hän on oleva huomion keskiössä.

Tour de France 2016
15. etappi: Bourg-en-Bresse —> Culoz

Päivä: Sunnuntai 17.7.2016
Lähtö: Bourg-en-Bresse
Maali: Culoz
Pituus: 160 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nousumetrejä: 3317 m

Ykkönen, kakkonen, kolmonen, kolmonen, hors catégorie, ykkönen. Kuusi kategorisoitua mäkeä! Tänä vuonna ainoastaan etapilla viisi oli yhtä monta, mutta nämä ovat kovempia kinkareita. Jos lähtökaupungissa on nautittu kuuluisaa Bressen kanaa, näissä mäissä se kyllä sulaa.

• Km 23,0 • Col du Berthiand 780 m • 6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä  8,1 % • catégorie 1
• Km 52,0 • Col du Sappel 794 m • 8,8 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,6 % • catégorie 2
• Km 63,5 • Col de Pisseloup • 4,9 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,8 % • catégorie 3
• Km 79,0 • Col de la Rochette • 5,1 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,4 % • catégorie 3
• Km 113,0 • Grand Colombier 1 501 m • 12,8 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 6,8 % • hors catégorie
• Km 146,0 • Lacets du Grand Colombier 891 m • 8,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7,6 % • catégorie 1

Suurin herkku on Grand Colombier, joka on ajettu Tourilla vain kerran aiemmin, neljä vuotta sitten. Silloin se oli Thomas Voecklerin. 12,8 kilometriä keskijyrkkydellä 6,8 % ei kuulosta ylitsepääsemättömältä, mutta mäki on hyvin epätasainen. Paikoitellen siinä on jopa yli 20 %:n kohtia. Mäkeä pääsee ylös neljästä suunnasta, ja nyt kavuttava (Artemaren kautta) on se pahin. Vuoden 2012 Tourilta muistamme kuinka komeista maisemista pääsemme Colombierilla nauttimaan.

Tour de l’Avenir kävi täällä jo 1978, jolloin mäki yllätti monet jyrkkyydellään, sillä moni joutui työntämään pyöräänsä pahimmissa paikoissa. Sittemmin Tour de l’Ain -kisassa mäki on saanut lisää mainetta. Maine on niin kova, että edes monet nurkilla asuvat ammattilaiset eivät uskaltaudu Grand Colombierille treenaamaan. Maxim Bouet, Etixx-Quick Stepin näiltä nurkilta kotoisin oleva ammattiajaja, suosittelee tähän mäkeen jopa 39 x 32 välitystä.

Kun päästään vuoren paljaalle huipuille (1501 m), sukelletaan alas hankalaa ja paikoitellen kapeaa tietä, pyörähdetään Culozin kaupungissa ja lähdetään ylös kohti samaa huippua uudelleen. Ihan ylös asti ei tällä kertaa kiivetä, ainoastaan 891 metrin korkeuteen. Mäen nimi on nyt Lacets de Grand Colombier. Näille Ison Colombierin lenksuille kertyy pituutta 8,4 kilometriä keskijyrkkyydellä 7,6 %.

Sitten taas samat mutkat alas ja muutaman kilometrin tasainen loppukiito maalikaupunkiin. Kun Coloz on saavutettu, kisamittarissa on 160 kilometriä, nousumetrejä koko etapilla on 3317.

Daniel Friebe, joka on Pete Godingin kanssa kirjoittanut mainion kirjan Pyöräilyn klassikkonousut (WSOY 2013), uskoo kovasti, että tänään on Romain Bardet’n etappi:

https://twitter.com/friebos/status/754546302248157184

Muutenkin nyt alkaa taas mäet, joten on aika kaivaa mäkikirjat esille:

• Tourin mäet – Kirjavinkit mäkimiehille

Tour de France 2016
14. etappi: Montélimar —> Villars-les-Dombes Parc des Oiseaux

Päivä: Lauantai 16.7.2016
Lähtö: Montélimar
Maali: Villars-les-Dombes Parc des Oiseaux
Pituus: 208,5 km
Etapin laji: Tasamaan etappi
Nousumetrejä: 961 m

Nougat taskuun ja matkaan

14. etapin lähtökaupunki on nougat-pääkaupunki Montélimar, josta lähdetään pitkälle marssille kohti pohjoista. Reitti kulkee Rhônen laaksossa, ei ihan joen vieressä eli laakson pohjalla vaan vähän etäämpänä. Laaksossa tuulee usein kovaa. Molemmin puolin laaksoa on vuoret, idässä Alpit ja lännessä Ranskan keskiylänkö, joten laakso muodostaa satoja kilometrejä pitkän kourun. Näin ollen laaksossa tuulee usein joko etelästä, nostaen kosteaa Välimeren ilmaa kohti pohjoista tai sitten pohjoisesta kuivaa mannerilmaa.

Tuuli sekoittaa?

Periaatteessa tämän pitäisi olla kirimiesten seitsemästä mahdollisuudesta se viimeinen ennen viimeistä loppusuoraa Champs-Élysées -bulevardilla. Yksi ennuste näytti lupaavan 9 metriä vastatuulta, joka muovaa etapin luonnetta vaikeuttaen mahdollisia irtiottoja. Toisaalta kirimiehet eivät hekään ole enää tässä vaiheessa kisaa kaikki kovin tuoreilla jaloilla liikkeellä, joten jos on kova vastatuuli, eivät kaikki kirimiehet pysy porukoissa loppukiriin asti.

Muutama neljännen kategorian nyppylä on reitillä, mutta reitillä on kaikkiaan vain 961 nousumetriä.

Tour de France 2016
11. etappi: Carcassonne —> Montpellier

Päivä: Keskiviikko 13.7.2016
Lähtö: Carcassonne
Maali: Montpellier
Pituus: 162,5 km
Etapin laji: Tasamaan etappi

Myrskyä vai tuulta tulossa?

Tyyntä myrskyn edellä? 11. etappi on siirtymäetappi kohti sitä seuraavan päivän hirmuista koitosta. Toki ei pidä yhtään vähätellä mitään etappia. Jokaisella etapilla voi Tourin hävitä, mutta tällä sitä on vaikea voittaa. Tosin jokainen metri on ajettava ja yllätyksiä voi tapahtua. Tourin historia on täynnä näitä yllätyksiä.

Pari pientä neljännen kategorian nousua on alkumatkalla, muut nyppylät eivät ole luokituksia saaneet.

Kirimiesten suosikkipaikka

Maalikaupunki Montpellier on todella mukava kaupunki, vanha yliopistokaupunki (70 000 opiskelijaa), joka on modernisoitunut viime vuosikymmeninä kovalla vauhdilla. Kaupungissa on myös monipuolinen urheiluelämä, joten ei ole ihme, että Tourikin on siellä käynyt 30 kertaa.

Viimeisimmät voittajat ovat André Greipel (2013), Mark Cavendish (2011), Alberto Contadorin ja Lance Armstrongin Astana voitti täällä joukkueaika-ajon (2009), sprintit Robbie Hunter (2007) ja Robbie McEwen (2005). Kaksi ensiksi mainittua ovat huomenna varmasti loppukahinassa mukana, mutta koska kirimiehille ei ole enää luvassa kovin montaa tilaisuutta tämän vuoden Tourilla, on moni muukin halukas kirjoittamaan nimensä historiaan.

Huominen on niin hyvä tilaisuus kirimiesten talleille, että irtiotot kurottaneen kiinni vaikka väkisin. Viimeiset kerrat kun Montpellierissä on käyty, on tuloksena aina ollut massakiri.

Sitten tämän etapin jälkeen onkin vastassa Provencen jättiläinen. Moni haluaisi varmaan ottaa aika iisisti ennen sitä, mutta sitä ei varmasti kaikille suoda…

Tour de France 2016
10. etappi: Escaldes-Engordany —> Revel

Päivä: Tiistai 12.7.2016
Lähtö: Escaldes-Engordany
Maali: Revel
Pituus: 197  km
Etapin laji: Keskivaikea vuoristoetappi

Pari viimeistä kilometriä ovat tasaista. Revelin kaupunki on lähtö/maalikaupunkina nyt kymmenettä kertaa. Täällä voittoa ovat tuulettaneet Rudi Altig (1966), Joaquim Agostinho ja Eddy Merckx (1971, joilloin kaupunkiin päättyi yksi etappi ja seuraavanä päivänä siellä oli aika-ajo), Charly Mottet (1990), Sergei Outschakov (1995), Erik Dekker (2000), Paolo Savordelli (2005) ja Alexander Vinokourov (2010).

Raju alku lepopäivän jälkeen

Lepopäivän jälkeinen etappi on aina vähän arvaamaton, joten se voi tarjota suuriakin yllätyksiä, niin hyvässä kuin pahassakin. Nyt etappi alkaa vielä suoraan ylämäkeen, joten joidenkin ajajien voi olla vaikea löytää jalkojaan ja saada ne toimimaan halutulla tavalla. Vaikka etappi vaikuttaa siirtymäetapilta ja kirimiesten etapilta, voi joku hyvä iskijä yrittää päästä karkuun vielä etapin loppukilometreilläkin.

Kokonaiskilpailun miehet saavat toki olla hereillä, mutta huomenna taistellaan aluksi pallopaidan pisteistä ja sitten vihreästä paidasta kiinnostuneet miehet vetävät ensin välikirin ja sitten loppukirin.

Kokonaiskilpailussa palkintopallillekin tavoitellut FDJ-tallin kapteeni Thibault Pinot on yllättäen jo liki 16 minuttia kilpailua johtavan Christopher Froomen perässä, joten hänen tavoittena on varmasti pitää kiinni pallopaidastaan ja iskeä Envaliralla.

Lopun kirikisassa on paljon lisää pisteitä mieliviä: Mark Cavendish, Peter Sagan, Marcel Kittel, Bryan Coquard…

Tour de France 2016
9. etappi: Vielha Val d’Aran —> Andorra Arcalis

Päivä: Sunnuntai 10.7.2016
Lähtö: Vielha Val d’Aran
Maali: Andorra Arcalis
Pituus: 184,5  km
Etapin laji: Vuoristoetappi

Yhdeksäs etappi jatkaa matkaa Pyreneillä, mutta nyt ollaankin koko päivän ajan ulkomailla, ensin Espanjassa, sitten Andorrassa.

Jos kahdeksas etappi oli sentään alkupäästään helppo (tosin sen ensimmäinen tunti ajettiin sitten 51 km/h keskinopeudella), niin yhdeksäs ei ole helppo edes ensikilometreiltään. Etappi nimittäin alkaa suoraan ensimmäisen kategorian ylämäkeen. Luvassa on viisi luokiteltua nousua: 1 x 2 kat., 3 x 1. kat ja yksi hors catégorie eli kaikkein kovinta sorttia oleva vuori.

• Km 19,0 • Port de la Bonaigua (2 072 m) • 13,7 km ylämäkeä 6,1 % keskijyrkkyydellä • catégorie 1
• Km 87,5 • Port del Cantò (1 721 m) • 19 km ylämäkeä 5,4 % keskijyrkkyydellä • catégorie 1
• Km 143,0 • Côte de la Comella (1 347 m) • 4,2 km ylämäkeä 8,2 % keskijyrkkyydellä • catégorie 2
• Km 157,0 • Col de Beixalis (1 796 m) (CS210-CS310) • 6,4 km ylämäkeä 8,5 % keskijyrkkyydellä • catégorie 1
• Km 184,5 • ANDORRE ARCALIS (2 240m) • 10,1 km ylämäkeä 7,2 % keskijyrkkyydellä • hors catégorie

Maalimäki Andorran Arcalis on ajettu kahdesti: vuonna 1997 voittaja oli Saksan Jan Ullrich ja vuonna 2009 ranskalainen Brice Feillu. Feillu oli tuolloin ensimmäisen kauden ammattilainen, mutta tuo komea etappivoitto ei ole oikein saanut jatkoa hänen urallaan. Feillu on Fortuneo–Vital Concept -tallin väreissä taas kisaamassa, joten nyt olisi paikka kääntää ura uuteen nousuun.

Molemmat Arcaliksen voittajat olivat nuoria. Ullrich oli 24-vuotias, kun hän vuoden 1997 Tourin 10. etapilla 9,5 kilometriä ennen maalia teki tuhoisan iskunsa, joka jätti kaikki mäkikuninkaatkin taakse. Marco Pantani ja Richard Virenque jäivät yli minuutin. Ullrich otti keltaisen paidan ja piti sen loppuun asti. Virenque oli kokonaiskisan kakkonen ja voitti pallopaidan, Pantani oli kokonaiskisan kolmas.

Vuoden 2009 kisassa 23-vuotias Feillu iski irtiottoporukasta rajusti 6 kilometriä ennen Arcaliksen huippua. Palkinnoksi hän sai etappivoiton lisäksi pallopaidan, josta hän tosin ei saanut nauttia kuin seuraavan päivän. Jussi Veikkanen oli muuten aiemmin saman vuoden Tourilla ollut pallopaidassa neljän päivän ajan, mikä oli historiallinen teko suomalaisessa pyöräilyssä.

Pysyykö Froome keltaisessa?

Tämä etappi on kisan ensimmäinen vuoristoetappi, jossa maali sijaitsee mäen huipulla. Arcalis ei ole mikään äärimmäisen kova nousu, mutta pitkä se on. Kokonaiskilpailun miesten voimankoitosta odotetaan viimeisten kilometrien aikana. Sitten heille on luvassa yksi lepopäivä, se ensimmäinen Tourin kahdesta lepopäivästä.

Jos Arcaliksen taika nuorten miesten vuorena pitää, niin tässä olisi vaikka Julian Alaphilippen paikka, mutta onko hän toipunut kahdeksannen etapin romahduksestaan. Warren Barguil, Wilko Kelderman, Louis Meintjes tai vaikka Antoine Duchesne sitten? Ehkä ei taika pidäkään enää kolmatta kertaa.

Muille kuin mäkimiehille luvassa on koko etapin kestävä aika-ajo, jos mielii päästä aikarajojen sisällä maaliin.