Avainsana-arkisto: Pyöräily

Tourin 21 merkkipaalua

Nyt löytyi taas maanmainiosta Vélo Magazinestä kelpo lista Tour de Francea muovanneista ’etapeista’, joita oli kirjattu 21 eli sama määrä kuin on etappeja nykymuotoisessa kisassa. Lista merkkipaaluista on tehty sadannen eli vuonna 2013 ajetun Tourin kunniaksi. Vélo Magazine n°509, 29–57.

Tour de Francen merkkipaaluja:

  1. 1903 Ensimmäinen Tour, etappikilpailu (aluksi 6 etappia)
  2. 1904 Säännöt alkavat muotoutua
  3. 1905 Vuoret mukaan (Le Ballon d’Alsace)
  4. 1906 Tour ensi kertaa ulkomaille (Belgiaan)
  5. 1913 Ajanlaskusysteemi nykymuotoon
  6. 1919 Le maillot jaune, johtajan keltainen paita
  7. 1926 Le grand départ, vaihtuva lähtöpaikka korvaa Pariisin lähtöpaikkana
  8. 1930 La caravane publicitaire, ensimmäinen mainoskaravaani
  9. 1934 Le contre-la-montre, ensimmäinen aika-ajo
  10. 1936 Ensimmäiset maksetut kesälomat pönkittävät Tourin suosiota (lisää katsojia)
  11. 1949 Rahapalkkiot joukkueen apuajajillekin
  12. 1952 Televisiointi alkaa
  13. 1953 Le maillot vert, ensimmäinen pistekilpailun vihreä paita
  14. 1966 Dopingtestit
  15. 1969 Merkkijoukkueet vakiintuvat (välillä ajettiin kansallisjoukkueillakin)
  16. 1971 Tour alle 4000 km (1930–1970 pituus oli 4000–5000 km)
  17. 1974 Laivasiirtymä eli Tour ensi kertaa Brittein Saarilla
  18. 1975 Le maillot à pois, ensimmäinen pallopaita parhaalle mäkimiehelle
  19. 1975 Pariisin Champs-Élysées -bulevardi maalipaikaksi
  20. 1986 210 kilpailijaa on ennätysmäärä (nykyään rajattu 22 joukkuetta x 9 ajajaa = 198)
  21. 1999 Kaksi lepopäivää eli nykymittainen kisa vakiintuu (21 etappia ja 2 lepopäivää)

Presidentti pysäytti Tourin

Silmäillessäni suosikkilehteni Vélo Magazinen vanhoja numeroita osui silmiini artikkeli Ranskan presidenttien suhteesta Touriin: Serge Lagetin artikkeli Le Tour de France et les présidents de la République (Vélo Magazine n° 496/Mai 2012). Siitä yksi tarina.

16.7.1960 ajettiin etappi Besançon–Troyes. Presidentti Charles de Gaulle oli saapunut vaimonsa Yvonnen kanssa viikonlopun viettoon Colombey-les-Deux-Églises’in kylään. Tasavallan presidentillä oli tuolloinkin jo tiukat turvatoimet, mutta kuulun L’Équipe-urheilulehden hyvin informoitu toimittaja Fernand Albaret oli saanut vihiä, että presidentti on reitin varrella. Hän ottaa yhteyttä Tourin silloiseen johtokaksikkoon ja kertoo presidentin olevan loma-asunnollaan. Jacques Goddet ja Félix Lévitan toteavat, että kisassa ei ole irtiottoa, joten voitaisiinhan kisa hetkeksi pysäyttää presidentin kunniaksi. Jos irtiotto olisi muodostunut, ei kisaa olisi voitu pysäyttää eikä etappi olisi jäänyt historiaan.

Ennen päätöstä kisan pysäyttämisestä täytyi tehdä kaksi konsultaatiota. Ajajien puoleen käännyttiin hallitsevan Ranskan mestarin Henry Angladen kautta. Anglade oli juuri palannut pissatauolta satulaan kun häneltä kysyttiin sopisiko pieni pysähdys presidentin kunniaksi. Angladea ajatus huvitti ja sana pysähdyksestä laitettiin kiertämään muidenkin joukkueiden kapteeneille.

Toinen konsultaatio täytyi tehdä poliittisista syistä, sillä aihe oli arkaluontoinen. Goddet kysyi neuvoa vasemmistolaiselta toimittajalta Jacques Marchandilta, joka mietti asiaa hetken ja vastasi: »Kuule, suurin huoleni on se, että minun pitää vielä täyttää neljä sivua lehteä iltaan mennessä eikä minulla ole mitään sanottavaa, koska mitään ei tapahdu. Joten vaikka tästä tulee polemiikkiä, on meillä ainakin materiaalia…» Goddet vakuuttui ja kuulutti kisaradioon 30:n sekuntin pysähdyksen presidentin kunniaksi hänen residenssinsä kohdalla.

le-general-de-gaulle-en-1960

Jacques Goddet pysäyttää autonsa keskelle ajorataa ja pääjoukko jarruttaa sen perään. Presidentti seisoo tien vasemmalla puolella odottamassa. Goddet lausuu kovaääniseensä: »Tour tervehtii sydämellisesti presidentti de Gaulle’ia.» Presidentti lähestyy pääjoukkoa vaivaantuneena sanoen: »Herra johtaja, teidän ei olisi täytynyt.» Presidentti de Gaulle tunnistaa pääjoukon kärjestä Ranskan mestarin ja kiiruhtaa paiskaamaan kättä tämän kanssa: »Herra Anglade, onnitteluni.» Sitten hän huomaa vierestä keltapaidassa ajavan italilaisen Gastone Nencinin: »Herra Nencini, tunnen saavutuksenne. Bravo! Olette voittaja, Pariisiin ei ole enää pitkä matka.» Presidentti ennättää vielä puristaa vihreän paidan kantajaa, mutta sitten pääjoukon on aika jatkaa matkaa. Presidentti ehtii vielä toivottaa herroille hyvää matkaa.

Ehkä turhaan ei sanottu, että de Gaulle oli ranskalaisten presidentti 11 kuukautta vuodessa. Heinäkuussa johtaja oli Jacques Goddet!

Tourin isä Henri Desgrange varmaan kääntyi haudassaan, sillä hän ei olisi pysäyttänyt kisaa kenenkään tai minkään vuoksi. Kenraali de Gaulle oli muuten oikeassa, sillä vuoden 1960 kokonaiskilpailun voitti Gastone Nencini, Henry Anglade oli kahdeksas.

* * *

Lisäys 29.1.2016:

INAn sivuilta löytyy paljon vanhaa televisiomateriaalia ja Tourista on siellä paljon hauskoja pätkiä. Olipa siellä parin minuutin uutisinsertti, jossa oli historiallinen katsaus Ranskan presidenttien Tour-vierailuista. Tämän kirjoituksen tapahtumasta oli myös mukana:

Les présidents de la République et le Tour de France

http://www.ina.fr/video/5047907001031/les-presidents-de-la-republique-et-le-tour-de-france-video.html

Kahdeksan sekuntia: intellektuelli vs. renkaannuolija

Vuoden 1989 Tour oli ensimmäinen televisiosta näkemäni ympäriajo. Muistan kyllä, että Urheiluruudussa oli esitetty joitakin välähdyksiä aiemminkin, mutta kun Eurosport aloitti tuona vuonna, kisaa pääsi todella seuraamaan. Olin kesätöissä päivät. Myöhään iltaisin Eurosportilta tuli tunnin kooste päivän etapista. Jäin koukkuun. Selostus oli Eurosportilla aluksi englanniksi, Peter Selinin upeat suomenkieliset selostukset tulivat vasta 90-luvun puolella.

route_of_the_1989_tour_de_france

Vuoden reitti kulki hyvin samaan suuntaan kuin tänäkin vuonna: silloin aloitettiin Luxembourgista, josta siirryttiin Belgiaan. Viides etappi toi Tourin Ranskan puolelle Bretagneen, mistä lasketeltiin kohti Pyreneiden vuoria. Isojen kaupunkien, Toulousen, Montpellierin ja Marseillen kautta marssittiin sitten Alpeille kisaa ratkaisemaan.

Intello vs. renkaannuolija

1989 Tour oli nappikisa aloittelevalle seuraajalle, sillä kisasta tuli kaikkien aikojen tiukin. 3285 kilometriä kilvanajoa ja maalissa voittajan etumatka oli 8 sekuntia! Ja voittaja oli väärä! Sen piti voittaa ranskalainen Laurent Fignon, lempinimeltään intellektuelli (L’intello). Se olisi hänen kolmas Tourinsa, sillä hänellä oli viidenkymmenen sekuntin etumatka ennen ratkaisevaa, Versaillesista Pariisin Champs-Élyséelle ajattevaa 24,5 kilometriä pitkää henkilökohtaista aika-ajoa. Fignon ei ollut parhaimmillaan aika-ajossa, mutta hän laski, että hän voisi hävitä hänen niskaansa hengittävälle amerikkalaiselle Greg LeMondille (entiselle joukkuetoverilleen, sittemmin inhoamalleen renkaannuolijalle) korkeintaan puoli minuuttia. Kyllä Fignon oli kelpo aika-ajajakin, sillä maalissa hänen keskinopeutensa oli 52 km/h. Tuolla nopeudella kahdeksassa sekunnissa pyörä kulkee noin 82 metriä. 3285 kilometriä kutistui alle sataan metriin.

Fignonin hahmo on ristiriitainen ja kiehtova. Kun nämä kahdeksan sekuntia tulivat mieleeni tämän vuoden Touria katsellessa, aloin taas silmäillä Fignonin omaelämäkertaa (Laurent Fignon, Nous etions jeunes et insouciants. Éditions Grasset & Fasquelle, Paris 2009). Olen unohtunut lukemaan sitä sieltä täältä, sillä se on varsin kiehtovaa luettavaa. Fignonin hahmo on todella traaginen. Oikea Tourin arvoinen legenda. Syöpä hänetkin vei 50-vuotiaana.

Kuukautta ennen kuolemaansa hän oli ollut taas Ranskan television kommentaattorina vuoden 2010 Tour-lähetyksissä. Viimeisen etapin lähetyksen aikana juontajat kiittävät kommentaattoriaan, joka sairaudestaan huolimatta oli halunnut vastata myönteisesti kutsuun tulla kisaa kommentoimaan ja oli jaksanut kolmen viikon urakan loppuun asti. Juontajat kutsuivat häntä taas studioon kanssansa kommentoimaan maailmanmestaruuskisoja ja myös seuraavan kesän Touria. Fignon liikuttuu kyyneliin ja seuraa pitkä hiljaisuus lähetyksessä. Tämä Tour jäi »Professorin» viimeiseksi esiintymiseksi Tourila. Hän kuoli 31.8.2010.

Ranskan kulta-ajan loppu

Fignonin lyhistyessä vuoden 1989 Tourin lopuksi Champs-Élyséen mukulakiville ranskalaisen pyöräilyn kultainen 1980-luku päättyi ja alkoi pitkä kuiva kausi. Fignonin pitkäaikainen tallipäällikkö Cyrille Guimard arvioi jälkikäteen: »Sen jälkeen alkoi biologinen doping eikä mikään ollut enää ennallaan.»

Fignonia itseään raivostutti, kun häneen viitattiin niin usein miehenä, joka hävisi Tourin kahdeksalla sekunnilla. Fignon vastasi: »Ei, minä olen voittanut kaksi.»

Fignon, Pascal Jules (1) ja Marc Madiot (2) olivat ranskalaisen pyöräilyn nuoret leijonat, joille muutamaa vuotta vanhempi valtias Bernard Hinault kuului kuitenkin kuin eri aikakauteen. Hinault, lempinimenltään Mäyrä (Bleireau), ei katsonut aina hyvällä uusia haastajia. Erityisesti Fignonin kanssa samassa joukkuessa ajaminen sai isot egot törmäyskurssille. Fignon voitti nuorena miehenä, vain 22-vuotiaana, ensimmäisen Tourinsa (1983) ja uusi tempun seuraavana vuonna. Sitä seuraavana vuonna oli taas vanhan Mäyrän vuoro, viidettä kertaa, mutta vuoden 1985 Hinaultin voiton jälkeen ranskalainen ei ole keskipallille kiivennyt. Kolmekymmentä vuotta ilman kotivoittoa on pitkä aika. Kirous alkoi kahdeksasta sekuntista?

fignon_lemond_podium_1989

Vuoden 1989 tappion jälkeen Fignon oli murtunut mies. Guimard arvioi Fignonin kuoleman jälkeen: »{N}ämä 8 sekuntia olivat liikaa… Tappion jälkeen hänen käyttäytymisensä, mielialansa ja elämänprojektinsa muuttui. Hän kääntyi sisäänpäin.» (3)

Miksei Fignonin joukkue tehnyt protestia voittaja Greg LeMondin tuolloin sääntöjen vastaisesta triathlontangosta? Muistelmissaankin Fignon pohtii tuota, muttei vieläkään keksinyt syytä miksei. Fignon laski, että LeMondin käyttämä triathlontanko toi etua sekuntin kilometrillä. LeMond käytti tankoa kaikissa Tourin kolmessa aika-ajoissa ja kaikkiaan tempoa oli 138 km, joten tappiota tuli 2 min ja 18 sek. Myös Fignonin tallin välinetoimittaja oli tarjonnut heille samantyyppistä ratkaisua. Guimard ja Fignon eivät halunneet riskeeta vaan halusivat pelata sääntöjen mukaan sekä luottaa vain jo testattuihin sekä hyviksi ja kestäviksi havaittuihin välineisiin. (4)

Entä mitä olisikaan tapahtunut, jos Fignon ei olisi joutunut pohkeen jänneleikkaukseen jo 25-vuotiaana? Cyrille Guimardin mukaan Fignonilta hävisi leikkauksessa 20 wattia tehoa, eikä hän ikinä saanut niitä takaisin. Kuinka monta Touria hän olisikaan voinut voittaa? Sen vuoden 1989 Tourin lisäksi.

laurent_fignon_urnengrab

Viitteet

1. Pascal Jules (s. 1961) kuoli vain 26-vuotiaana auto-onnettomuudessa. Hän ajoi ammattilaisena 1982–1985 Renault-Elf-tallissa, 1986 Seat-Orbea-tallissa ja kuolinvuonnaan Caja Rural-Seat-tallissa. Hän osallistui neljään Ranskan ympäriajoon ja voitti Fignonin toisena voittovuonna kahdeksannen etapin. Jules oli Fignonin tapaan pariisilainen ja temperamentiltaan samantyylinen, joten heistä tuli läheiset joukkuetoverit.

2. Marc Madiot (s. 1959) teki komean ammattilaisuran ensin Fignonin joukkuetoverina Renaultin tallissa 1980–1985 ja sitemmin muissa talleissa kilpaillen vuoteen 1994 asti. Hän voitti mm. kaksi kertaa Paris–Roubaix-kisan, Ranskan mestaruuden niin maantiellä kuin cyclocrossissakin, osallistui Tourille kaikkiaan yhdeksän kertaa, voittaen myös etapin Fignonin toisena kokonaiskilpailun voittovuonna 1984. Vuodesta 1997 alkaen hän on ollut tallipäällikkönä La Française des jeux -tallissa (nykyään tallin nimi on lyhennetty muotoon FDJ), jossa Jussi Veikkanenkin on ajanut melkein koko ammattilaisuransa.

3. Guimard raconte Fignon, Vélo Magazine n°479/Octobre 2010, s. 68.

4. Katkerana Fignon kertoo, että hän yritti osallistua pari kuukautta myöhemmin triathlontangolla varaustetulla pyörällä Grand Prix Eddy Merckx -kisaan, mutta kilpailun jury oli kieltänyt sen.

* * *

Ps. Ei tullut kotiyleisön kaipaamaa voittajaa tänäänkään, Ranskan kansallispäivänä. Warren Barguil kaatui ja kovimmatkin ranskalaiset mäkimiehet olivat vaikeuksissa loppumäessä. Ja voittaja oli keltapaitainen britti, näytöstyyliin.

* * *

YouTubesta löytyy kooste ratkaisevasta aika-ajosta amerikaksi:

1989 Tour de France Final Time Trial – LONG VERSION – Greg Lemond – Laurent Fignon

Mitä vuoden 2015 Tourilla kannattaa seurata?

Mitä jännää tai uutta on luvassa tänä vuonna? No ainakin seuraavat:

1. Ihmeneloset
Tätä asetelmaa on hehkutettu. Viime vuoden voittaja Vincenzo Nibali, edellisen vuoden voittaja Christopher Froome, viime vuoden Giron voittaja Nairo Quintana ja Giro–Tour-tuplaa tavoitteleva Alberto Contador ovat kaikki mukana. Nelikosta löytyy kaikki tämän hetken kovimmat Grand Tour -kilpailujen voittajakandidaatit. Itse asiassa Alberto Contador voitti jo viime vuoden Vueltan, joten jos hän voittaisi myös Tourin, olisi se kolme Grand Tour -kisaa peräkkäin!

2. Jännää riittää lopppuun asti
Tämänkin vuoden reitti on pyritty rakentamaan siten, että jännitys kokonaiskilpailussa säilyy toiseksi viimeiseen päivään asti. Toiseksi viimeisenä päivänä maalimäkenä on legendaarinen L’Alpe-d’Huez, todellinen raateleva nousu. Kisa voi hyvinkin ratketa vasta viimeisten 21:n serpentiinimutkan aikana.
Viimeinen päivä on varattu perinteisesti kirimiesten kuninkuustaistoksi Champs-Elyséellä, mutta kokonaiskilpailun osalta tärkeintä on tulevan voittajan huulilleen ajon aikana nostama samppanjalasi.

3. Ensimmäinen viikkokin ratkaisee
Ensimmäinen viikko on jo pitkällä, neljä ensimmäistä etappia ovat todellakin olleet täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kaikkien aikojen nopein henkilökohtainen aika-ajo, sivutuulta, muurin yli kiipeämistä ja mukulakiviä. Vanhan viisauden mukaan Touria ei voiteta vielä ensimmäisellä viikolla, mutta se voidaan hävitä. Moni onkin jo hävinnyt mahdollisuudet kokonaiskilpailun suhteen.

4. Montvernier
Tämän vuoden reitti on erityisen vuoristoinen. Mäkien mies odottaa erityisesti Montvernierin kahdeksaatoista kurvia. Mäki ei ole pitkä, vain 3,4 km, mutta tulee varmasti olemaan komeaa kuvattavaa helikopterista.

5. Ensimmäinen afrikkalainen joukkue mukana
MTN-Qhubeka-joukkue tekee historiaa, sillä se on Tourin historian ensimmäinen afrikkalainen joukkue. Joukkueen ajaja Daniel Teklehaimanot sai kunnian lähteä ensimmäisenä matkaan kisan aloitusetapilla.

6. Sporttikamerat ja some
Sporttikamerat rynnistävät tänä vuonna pääjoukkoon ja luvassa on paljon videokuvaa kuskien kyydistä. Some on tehnyt tuloaan viime vuosina myös joukkueiden, pyöränvalmistajien ja sponsoreiden Tour-pöhinään. Nyt kaikilla on tarjolla faneille videoita ja vaikka mitä lisämatskua. GPS-paikannustakin luvataan vihdoin olevan tarjolla paremmin, kuten muutakin dataa.

7. Ranskan neloset
Järjestäjämaa on jäänyt vuosikaudet vaille suurempaa menestystä. Viimeinen ranskalainen kokonaiskilpailun voitto tuli 30 vuotta sitten, kun Bernand Hinault juhli viidettä kokonaiskilpailun voittoaan vuonna 1985. Viime vuonna vihdoin kaksi ranskalaista kiipesi Nibalin rinnalle palkintopallilla, joten isäntämaassa on odotukset korkealla. Edellisen edition kakkonen Jean-Christophe Péraud ja kolmonen Thibaut Pinot ovat molemmat mukana, mutta odotukset ovat korkealla myös nuoren Warren Barguilin (23) ja viime vuoden kutosen Romain Bardetin suhteen.

Ei taida olla helppoa nousta tänä vuonna palkintopallille ihmenelosten joukkoon, mutta ainahan sitä ihmeitä tapahtuu. Tourissa ainakin, kuten tulemme näkemään…

Nyt on se aika vuodesta!

102. Ranskan ympäriajo on jo kovassa vauhdissa, kun kolme etappia on jo ajettu. Viisi kilpailijaa on jo joutunut jättämään kisan kesken.(1) Itse olen katsellut alkupäiviä vähän toisella silmällä, kun on ollut niin hienot ilmat ja lasten kanssa on ollut jos jonkinmoista menoa. Muutenkin olen mäkien mies, minulle Tour alkaa todella vasta kun päästään Pyreneille ja Alpeille raateleviin nousuihin. Eli tämä ensimmäinen viikko on minulle vasta lämmittelyä.

Kunhan tässä päästään kunnolla vauhtiin, niin bloggaan kaikenlaisesta Touriin liittyvästä, sillä kyseessä ei ole mikä tahansa urheilukilpailu. Ei se vielä mitään, että kyseessä on suurin joka vuosi järjestettävä urheilukilpailu. Tourista tekee Tourin kaikki siihen liittyvä historia, legendat, suuret mestarit, eeppiset taistelut, karvaat tappiot, epäihimillisen raskaat etapit hirveine nousuineen. Mutta sekään vielä mitään, sillä Tour on niin ranskalainen ja sen luonnetta määrittää koko (manner) Ranskan maantiede monimuotoisuudessaan, alueiden erityispiirteet, ilmasto, tuulet jne. Ja ne ranskalaiset!

Ranskalaiset ovat saaneet leivottua tähän urheilukilpailuun koko maansa historian, paikalliset nähtävyydet ja erikoisuudet, joista vähäisimpiä eivät ole ruoat ja juomat. Tour on Ranskan piilomainontaa parhaimmillaan.

Vanhan vitsin mukaan jumala loi täydellisen kuusikulmaisen maan, jossa oli kaikkea parasta mitä milläkin osa-alueella voi kuvitella; täydellisen monipuolisen maan, jossa oli kaikkea, niin kauniita vuoristoja kuin merenrantaakin, viljavia laaksoja, hedelmä- ja viinitarhoja. Kaikkea oli niin yllin kyllin, että maa alkoi näyttää liian täydelliseltä, joten jumala päätti luoda maata asuttamaan ranskalaiset!

Tour on niin ranskalainen! Sitä joko rakastaa kiihkeästi tai sitten inhoaa.

Itse olen seurannut tapahtumaa vuodesta 1989, kun meillä alkoi näkyä Eurosport. Kolmena Ranskassa asumanani vuotena olen seurannut sitä siellä, mutta useimmiten siis pääasiassa televisiosta. Armoitettuna frankofiilinä suhtaudun kisaan intohimoisesti, koska kysessä ei ole mikä tahansa urheilukilpailu, vaan vuoden tärkein tapahtuma ja merkkipaalu. C’est le Tour !

1. Tiistaina selvisi, että jo seitsemän ajajaa ei pääse lähtemään neljännelle etapille.
Cycling Weekly kertoo ketkä ovat jo ulkona kisasta ennen neljättä etappia.